Suomeen ollaan säätämässä arvonnousuveroa, joka asettaisi Suomesta ulkomaille muuttavat varakkaat yksityishenkilöt verotuksellisesti samalle viivalle muiden ihmisten kanssa. Sen avulla Suomessa asuessa kertyneitä omaisuuden myyntivoittoja voidaan verottaa täällä myös silloin, kun omaisuus luovutetaan ulkomailla asuessa.
Veroa kohtaan on julkisuudessa esitetty kritiikkiä, joka on viime päivinä voimistunut lainsäädännön arviointineuvoston lakiesitykseen esittämien kehittämisehdotusten ympärillä.
Esimerkiksi Helsingin Sanomat kutsui 19.10. julkaisemassa pääkirjoituksessaan arviointineuvoston lausuntoa ”tyrmäykseksi”. Sen mukaan lakiesityksestä tuli ”sutta ja sekundaa”, ja nyt on aika panna ”tämä räpellys hyllylle”. Tästä pääkirjoituksesta – kuten muustakin aihetta koskevasta viime päivien keskustelusta – on henkinyt harhaanjohtava kuva paitsi Euroopassa laajalti käytetystä ja veronmaksajien tasavertaisen kohtelun kannalta oleellisesta verosta, myös arviointineuvoston kritiikin laadusta.
Korjaan tässä blogikirjoituksessa ilmeisimpiä väärinkäsityksiä kolmesta näkökulmasta. Kaksi ensimmäistä näkökulmaa asettavat arviointineuvoston lausuntoa neuvoston työn laajempaan kontekstiin. Kolmantena näkökulmana suhteutan arviontineuvoston kritiikin julkista käsittelyä sen muiden lausuntojen vastaavan tyyppisten krtiikkien julkiseen käsittelyyn.
1. Neuvoston tehtävä on olla kriittinen
Lainsäädännön arviointineuvostolla on suomalaisessa demokratiassa tärkeä rooli ministeriöiden lainsäädäntötyön kirittäjänä. Neuvosto on pelkästään vuoden 2022 aikana jättänyt yli 40 lausuntoa eri lakiesityksistä. Vuoden 2021 arviointinneuvoston vuosikatsauksen mukaan neuvosto kiinnitti tätä edeltävän vuoden aikana
eniten huomiota esitysten ymmärrettävyyteen ja selkeyteen, määrällisen arvioinnin, kustannusten ja hyötyjen kuvaamisen riittävyyteen sekä kolmantena lain muutostarpeen ja nykytilan kuvaamisen puutteisiin. Lisäksi arviointineuvosto havaitsi parannettavaa muun muassa vaihtoehtoisten toteutustapojen kuvaamisessa, tavoitteiden asettelussa sekä riskien ja epävarmuuksien arvioinnissa.
Julkiseen keskusteluun nämä kritiikit nousevat vain harvoin. Esimerkiksi Helsingin Sanomien arkistosta löytyi tältä vuodelta vain muutama lainsäädännön arviointineuvostoon liittyvä hakutulos. Ne käsittelivät arvonnousuveron lisäksi esitystä uudeksi arpajaislaiksi, genomikeskuksen perustamista, ja esitystä uudeksi tekijänoikeuslaiksi. Lisäksi uutisoitiin arviointineuvoston vuosikatsauksesta.
Vain hyvin pieni osa yli 40 tänä vuonna tehdystä lausunnosta on siis noussut uutisiin asti. Tästä syystä kansalaisille voi syntyä näinä harvoina kertoina virheellinen kuva, että puheena olevat lakiesitykset olisivat arviointineuvoston kritiikin valossa jotenkin erityisen ongelmallisia.
Arvonnousuveroa kohtaan esitetty kritiikki asettuukin kontekstiinsa vasta, kun sitä verrataan muihin neuvoston lausuntoihin.
Neuvosto listaa aina kunkin lausunnon alussa listataan kootusti lakiesityksen keskeisimmät puutteet, joiden määrä vaihtelee. Kuten taulukko tämän kirjoituksen lopussa osoittaa, vuoden 2022 aikana annetuissa lausunnoissa esitettyjen keskeisten puutteiden lukumäärän keskiarvo on 3,6, vaihteluvälin ollessa 2–7. Arvonnousuverolakiesityksen kohdalla keskeisiä muutosesityksiä oli neljä, ja näistä huomioista viimeinen oli osin päällekkäinen sitä edeltävän huomion kanssa. Keskeisimpiä puutteita ei siis noussut esiin keskiarvoa enempää. Näin ollen neuvoston arvonnousuveroa kohtaan esittämät parannusesitykset eivät siis poikenneet määrällisesti valtavirrasta.
Jos tätä kutsutaan Helsingin Sanomien tavoin ”tyrmäykseksi”, voisi samaa sanoa siis lähes jokaisesta arviointineuvoston tänä vuonna käsittelemästä lakialoitteesta – joista valtaosa ei siis ole herättänyt median huomiota.
2. Laadullisestikaan kritiikissä ei ole mitään poikkeavaa
Entä sitten keskeisten muutosehdotusten sisältö? Tältäkään osin arviointineuvoston lausunnosta ei löydy yllättävää. Tämä käy ilmi, kun verrataan neuvoston esiin nostamia keskeisimpiä puutteita muihin sen tänä vuonna julkaisemiin lausuntoihin. Vertaan alla neuvoston arvonnousuverosta esittämää neljää keskeistä huomiota muihin neuvoston tänä vuonna tekemiin lausuntoihin.
Ensimmäinen lainsäädännön arviointineuvoston kritiikeistä kuuluu näin:
Esitysluonnoksen perusteella ei saa käsitystä sääntelyllä ratkottavan ongelman merkittävyydestä. Nykytilan kuvausta tulee tältä osin täydentää. Onko ilmennyt tapauksia, jossa ulkomaille on muutettu selvästi veronvälttämistarkoituksessa ja minkälaista haittaa tällaisesta toiminnasta aiheutuu? Esityksen perusteella on vaikea hahmottaa valitun keinon oikeasuhtaisuutta tavoitteisiin nähden.
Vastaavia huomioita löytyy arviointineuvoston lausunnoista useampia. Esimerkiksi oppilas- ja opiskelijahuoltouudistusta kommentoidessaan neuvosto totesi, että taloudellisia vaikutuksia tulisi vielä täsmentää. Kuluttajansuojalain uudistuksen osalta neuvosto halusi parempia perusteluja kuluttajille seuraavasta hyödystä. Lannoitelakiesitykseen kaivattiin selvennystä, minkälaisille yrityksille vaikutuksia aiheutuu ja kuinka suuri tämä yritysjoukko on. Esteettömyysdirektiivin käytäntöönpanossa nykytilan kuvausta olisi pitänyt tarkentaa. Listausta olisi helppo jatkaa.
Entä lainsäädännön arviointineuvoston toinen kritiikki arvonnousuveroesitystä kohtaan? Se kuuluu näin:
Esitysluonnoksesta ei selviä sääntelyn tarve eikä se, voisiko esityksen tavoitteita saavuttaa vaihtoehtoisin keinoin. Esitysluonnoksesta saa käsityksen, että hallitusohjelman kirjaus ja siihen liittyvä poliittinen ohjaus ovat heikentäneet virkavalmistelun mahdollisuuksia arvioida eri vaihtoehtoja.
Huomioita vaihtoehtoisten keinojen erittelyn puutteesta löytyy monista lausunnoista. Vaihtoehtoisia sääntelykeinoja olisi neuvoston mukaan pitänyt käsitellä esimerkiksi kuluttajansuojalaissa, perusterveydenhuollon hoitotakuussa, 55 vuotta täyttäneiden työllisyysasteen nostoon tähtäävissä toimissa, työehtodirektiivin käytäntöönpanossa, rakentamislaissa, laissa kieltotoimenpiteitä koskevasta edustajakanteesta, sekä laissa ympäristövahinkorahastosta.
Kolmas lainsäädännön arviointineuvoston kritiikki arvonnousuveroesitystä kohtaan oli:
Verovelvollisille kohdistuvaa hallinnollista taakkaa ja perusoikeusvaikutuksia tulee kuvata. Esitysluonnokseen tulisi täydentää arvio siitä, kuinka moni henkilö kuuluisi ehdotetun veron piiriin.
Myös tämä kritiikki toistuu lainsäädännön arviointineuvoston lausunnoissa usein. Lannoitelain osalta tuli neuvoston mukaan ”tarkentaa, minkälaisille yrityksille vaikutuksia aiheutuu ja kuinka suuri tuo yritysjoukko on”. Tekijänoikeuslain osalta ei oltu ” arvioitu riittävän johdonmukaisesti ja kohdennetusti esityksen vaikutuksia eri kohderyhmille”. Lähestymiskieltolain yhteydessä peräänkuulutettiin selvitystä lain vaikutuksia lapsiin.
Myös hallinnollisen taakan kattavamman kuvaamisen tarve mainittiin esimerkiksi ympäristövahinkorahastoa koskevan lain yhteydessä. Neuvoston neljäs huomio käytännössä toisti kolmannen kohdan kritiikin sitä hieman täydentäen, ja se kuuluu näin:
Esitysluonnoksessa tulee kuvata yrityksiin kohdistuvia vaikutuksia tarkemmin, kuten yrityksille ehdotetusta sääntelystä kohdistuvaa hallinnollista taakkaa ja vaikutuksia työntekijöiden rekrytointeihin.
Kaikkiaan edellä sanotusta voidaan siis päätellä, että lainsäädännön arviointineuvoston kritiikki ei ollut mitenkään poikkeuksellista. Lisäksi neuvoston lakiesitystä kohtaan esittämät huomiot heijastelevat myös vuonna 2020 usein esiin nousseita teemoja, kuten alun nosto neuvoston vuosikatsauksesta osuvasti kuvasi.
3. Monissa muissa lakiesityksissä arviointineuvoston kritiikit eivät ole mediaa tai etujärjestöjä juuri kiinnostaneet
Kolmas tapa arvioida lainsäädännön arviointineuvoston kritiikin vakavuutta on katsoa, missä määrin media tai arvonnousuveroa kritisoineet elinkeinoelämän etujärjestöt ovat tuoneet esiin vastaavia huolia kritiikeistä, joita neuvosto on esittänyt muihin lakialoitteisiin.
Tarkastelin arviointineuvoston arvonnousuveroa koskevaa lausuntoa sosiaalisessa mediassa esillä pitäneen Elinkeinoelämän keskusliiton kotisivulta, ja tein vastaavan haun myös Keskuskauppakamarin ja Finanssialan sivuilla. Jos lausunnossa mainitut lakiesityksen ongelmat olisivat akuutteja ongelmia lain toteuttamisen kannalta laajemminkin, varmasti ainakin elinkeinoelämän merkittävin keskusjärjestö olisi nostanut niitä esiin aktiivisesti myös edes jonkun tässä mainitun muun lain kohdalla? Yhtään osumaa ei kuitenkaan löytynyt.
On toki mahdollista, että kritiikkiä on esitetty valiokuntalausunnoissa tai muilla foorumeilla, joita nettisivujen haulla ei löydy. Toisaalta mikäli ongelma oltaisiin nähty jonkun lain kohdalla merkittävänä, olisi perusteltua olettaa, että sitä myös nostettaisiin näkyvästi esiin.
Arviointineuvoston lausuntoa räväkästi kritisoinut Helsingin Sanomien pääkirjoitustoimitus ei myöskään ole löytänyt mainitsemisen arvoista kritiikkiä yhdestäkään yllä mainitsemastani tapauksesta, joissa arviointineuvosto on esittänyt samantyyppistä kritiikkiä kuin nyt arvonnousuveron kohdalla. Kuten totesin, lehden muissakin osioissa maininnat ovat jääneet hajanaisiksi.
4. Lopuksi
Arvonnousuvero on tärkeä vero veronmaksajien tasavertaisen kohtelun näkökulmasta. Sen tuottoja on hankala arvioida, mutta Valtiovarainministeriön ministeriön selvityksen mukaan ne olisivat vuodessa 0–50 miljoonaa euroa tai enemmänkin.
Julkisuudessa on esitetty kritiikkiä myös siitä, että vero pitäisi jättää säätämättä pienen tuoton vuoksi. Tätä argumenttia on hankala ottaa vakavasti tilanteessa, jossa poliittisessa keskustelussa näytetään puhuvan potentiaalisina leikkauskohteina erityisavustajien palkoista ja muista, hyvin pienistäkin valtion menoeristä.
Lainvalmistelun tasoa pitää toki myös pyrkiä parantamaan. Tätä varten olisi oleellista nostaa suomalaisten ministeriöiden resursointi sen nykyisestä alhosta. Kun käsipareja ei ole riittävästi, tulee lakiesityksiin korjattavaa. (Tästä aiheesta olen kirjoittanut viimeksi tuoreessa kirjassa Viestintätoimistojen valta: Politiikan uudet pelurit.)
Taulukko. Koontia lainsäädännön arviointineuvoston vuoden 2022 aikana tekemistä lausunnoista
Lakiesityksen otsikko lyhyessä muodossa* | Keskeisiä puutteita | Poimintoja |
Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki | 2 | ”Taloudellisia vaikutuksia tulisi vielä täsmentää[.]” |
Ilmastolaki | 6 | ”hallinnollinen kokonaisuus vaikuttaa monimutkaiselta”, vaikutusarviointien tekeminen, konkreettiset esimerkit kustannusvaikutuksista |
Kuluttajansuojalaki | 4 | ”tulisi käsitellä tarkemmin kuluttajille seuraavaa hyötyä ja oikeusvarmuuden parantumisen merkitystä”, ”tulisi käsitellä muita vaihtoehtoja esityksen tavoitteiden saavuttamiseksi” |
Perusterveydenhuollon hoitotakuu | 4 | ” Esitysluonnoksessa tulisi arvioida riskejä ja odottamattomia vaikutuksia”, ”jää epäselväksi, kuinka hyvin hyvinvointialueet pystyvät tosiasiallisesti noudattamaan esitysluonnoksessa asetettuja velvoitteita”, ”tulisi arvioida vaihtoehtoisia toteutustapoja tavoitteiden saavuttamiselle” |
Lannoitelaki | 3 | ”tulisi tarkentaa, minkälaisille yrityksille vaikutuksia aiheutuu ja kuinka suuri tuo yritysjoukko on” |
Esteettömyysvaatimus-direktiivin käytäntöönpano | 6 | ”Esitysluonnoksesta ei selviä riittävällä tarkkuudella lain kohderyhmät”, ”yritysvaikutuksia tulisi tarkentaa”, ”nykytilan kuvausta tulisi terävöittää” |
Ajokorttilaki | 4 | ”Arviointineuvosto pitää puutteena, että esitysluonnoksessa ei ole käsitelty esitysluonnoksen vaikutuksia julkiseen talouteen”, ”Esitysluonnoksessa tulisi lisätä vaikutusarviota” |
55 vuotta täyttäneiden työllisyysasteen nosto | 4 | ” Esitysluonnoksessa ei käsitellä vaihtoehtoisia tapoja edistää 55 vuotta täyttäneiden työllisyysastetta”, ”arvioita viranomaisvaikutuksista tulisi tarkentaa” |
Työehtodirektiviin käytäntöönpano | 4 | ”Esityksessä tulisi kuvata tarkemmin muita toteuttamisvaihtoehtoja”, ” tulisi käsitellä kattavammin ehdotettaviin muutoksiin sisältyviä riskejä” |
Tekijänoikeuslain muuttaminen | 3 | ”ei ole arvioitu riittävän johdonmukaisesti ja kohdennetusti esityksen vaikutuksia eri kohderyhmille” |
Lait osakeyhtiölain, asunto- osakeyhtiölain, osuuskuntalain ja yhdistyslain muuttamisesta | 2 | ” Esityksessä tulisi arvioida ikääntyneiden, vammaisten ja toimintarajoitteisten mahdollisuuksia osallistua etäkokousten keskusteluihin”, ” Esityksessä tulisi arvioida etäkokoukseen osallistuvien etätunnistamiseen liittyviä hybriditurvallisuusriskejä” |
Ulkomaalaislain ja henkilötietojen käsittely maahanmuuttohallinnossa | 4 | ”Esitysluonnoksessa tulisi esittää lakien kokonaisvaikutusarvio tai perustella, miksi kokonaisarviointi on tarpeeton” |
Väkivallan ja häirinnän poistamisesta työelämässä tehdyn Kansainvälisen työjärjestön yleis-sopimuksen hyväksyminen | 4 | ” Esitysluonnoksessa tulisi kuvata tarkemmin yleissopimuksen suhdetta muihin jo olemassa oleviin ja voimaan saatettuihin ihmisoikeussopimuksiin”, ”voisi kuvata, millaiset resurssit viranomaisilla on nykyisin käytettävissä väkivalta- ja häirintätilanteita koskevien yhteydenottojen käsittelyyn” |
Henkilöiden suojelemiseksi tahdonvastaiselta katoamiselta tehdyn kansainvälisen yleissopimuksen hyväksymiseksi | 3 | ” Esityksessä tulisi käsitellä, mitä rikosten uhrien parempi oikeussuoja käytännössä tarkoittaisi”, ” Adoptiovarauman konkreettisia vaikutuksia lapsille tulisi tarkentaa” |
Ahvenanmaan itsehallintolaki | 4 | ”Arviointineuvosto on joutunut lausumaan hallituksen esitysluonnoksesta, jota on arviointineuvostolle toimitetun version jälkeen olennaisesti muutettu. Toimintatapaa, joka vaikeuttaa arviointineuvoston työskentelyä, ei voida pitää hyvän valmistelukulttuurin mukaisena.” |
Euroopan unionin ja kansallisen oikeuden rikkomisesta ilmoittavien henkilöiden suojelu | 5 | ”Esitysluonnoksessa voisi kuvata tarkemmin, missä määrin ilmoittajansuojeludirektiivin vaatimukset on tarkoitus panna täytäntöön ehdotetulla yleislailla, missä määrin jo voimassa olevalla erityislainsäädännöllä ja missä määrin sekä yleis- että erityislainsäädännöllä” |
Kotitalouksien velkaantumista rajoittava lainsäädäntö | 2 | ”Esityksessä tulisi käsitellä kuluttajaluottojen maksukyvyttömyysriskin sääntelyn vaikutuksia kotitalouksille” |
Avoimuusrekisteri | 3 | ” Vaikutusarvioinnissa tulisi ottaa tarkemmin huomioon epävarmuudet ja odottamattomat vaikutukset”, ”Esitysluonnoksessa tulisi tarkentaa arviota lain soveltamisalan rajaamisen vaikutuksista.” |
Laki sosiaali- ja terveydenhuollon valvonnasta | 4 | ” Esitysluonnoksessa tulisi kuvata täsmällisemmin esityksen vaikutukset perus- ja ihmisoikeuksiin.” |
Lausunto Genomikeskuksesta | 4 | ”Esitysluonnoksen nykytilan kuvauksessa tulisi kuvata vielä selkeämmin esityksen kannalta merkityksellinen nykytila ja tuoda esiin, mikä vallitsevassa olotilassa on toimivaa ja mitkä ovat ne ongelmat tai epäkohdat, jotka edellyttävät muutosta” |
Luonnos ulkomaalaislain muuttamisesta | 4 | ”Esitysluonnoksessa olisi mahdollisuus arvioida Ukrainan ja Venäjän välisen sodan ja sen mahdollisen pitkittymisen vaikutusta perheenyhdistämisiin” |
Ilmastorahasto Oy:n perustaminen | 4 | ”Ilmastorahaston toimintaan ja sen tarpeellisuuteen liittyy monia epäselviä seikkoja: miksi rahaston uutta valtiontuki-instrumenttia tarvitaan, mikä on sen suhde muihin kotimaisiin julkisiin rahoittajiin ja kuinka olennainen tehtävä EU-rahoituksen hyödyntäminen on rahastolle.” |
Lausunto rakentamislaista | 7 | ”Esitysluonnoksessa tulisi käsitellä tarkemmin eri vaihtoehtoja tavoitteiden saavuttamiseksi ja myös sitä vaihtoehtoa, että ei tehtäisi mitään”, ”Esityksestä olisi voinut olla perusteltua pitää uusi lausuntokierros, koska maankäytön poistaminen esityksestä muuttaa rakentamislain perusasetelmaa olennaisesti.” |
Laki kieltotoimenpiteitä koskevasta edustajakanteesta | 3 | ”Esityksessä tulisi kuvata tarkemmin muiden toteuttamisvaihtoehtojen vaikutuksia.” |
Laki kaivoslain muuttamisesta | 6 | ”Esityksessä voisi vielä kirkastaa, mitä nykytilan ongelmia ehdotetut muutokset korjaavat”, ”Esitysluonnoksesta ei selviä riittävän tarkasti, kuinka suuri muutos ehdotuksilla saavutetaan suhteessa aikaisempaan kaivosten ympäristönsuojelun tasoon” |
Vammaispalvelulaki | 2 | ”Esitysluonnoksessa voisi kuvata tarkemmin ehdotetun lain kohderyhmiä” |
Laki valtioneuvoston jäsenen tehtävään liittyvästä karenssista | 4 | ”Vaihtoehtojen käsittely tavoitteen saavuttamiseksi on puutteellinen. Kansainvälisen vertailun perusteella käytännöt vaihtelevat eri maissa, mutta esitysluonnoksessa on käsitelty vaihtoehtoja suppeasti. Esitysluonnoksessa tulee täydentää vaihtoehtojen vertailua” |
Taloudellista työnantajaa koskeva lainsäädäntö | 5 | ” Esitysluonnoksen kustannusten ja hyötyjen kuvaus on puutteellinen, eikä sen perusteella pysty päättelemään, ovatko esityksen tosiasialliset hyödyt kustannuksia suurempia”, ”Tarve lainmuutokselle jää epäselväksi. Nykytilan kuvauksesta on vaikea hahmottaa, mitä tosiasiallista ongelmaa ollaan ratkomassa. Hallitusohjelman kirjaus rajoittaa virkamiesvalmistelun mahdollisuuksia arvioida vaihtoehtoja ja sääntelyn tarvetta”, ”Yritysten, viranomaisten ja työntekijöiden sääntelytaakkaa on käsitelty ohuesti, jolloin esityksen sääntelytaakan suuruusluokasta ei saa käsitystä. |
Lähestymiskiellon tehostaminen | 4 | ” Esityksessä tulisi selventää vaikutuksia lapsiin. Vaikuttaisiko lakiehdotus käytännössä lapsen mahdollisuuteen tavata lähestymiskieltoon määrättyä vanhempaansa, ja miten esitys konkreettisesti suojaa lapsia väkivallalta tai sen uhalta?” |
Laki julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain muuttamisesta | 2 | ” Esitysluonnoksessa ei ole arvioitu riittävästi muutoksen kielteisiä vaikutuksia, esimerkiksi vaikutuksia erilaisille yhdistyksille ja säätiöille.” |
Laki ympäristövahinkorahastosta | 3 | ”Esitysluonnoksen vaihtoehtojen tarkastelussa tulisi kirkastaa sitä, miksi nimenomaan talousarvion ulkopuolisen rahaston perustaminen on paras vaihtoehto muihin toteuttamisvaihtoehtoihin verrattuna.”, ” Esitysluonnoksessa voisi kuvata tarkemmin yritykset, jotka eivät nykyisin kuulu ympäristövahinkovakuutusjärjestelmän piiriin mutta jotka ehdotetun sääntelyn myötä tulevat ympäristövahinkomaksun piiriin sekä sitä, millainen maksutaakka näihin yrityksiin kohdistuu verrattuna niihin yrityksiin, jotka siirtyvät ympäristövahinkovakuutusjärjestelmästä ympäristövahinkomaksun piiriin. |
Kuluttajansuojalain ja kuluttajansuojaviranomaisten eräistä toimivaltuuksista annetun lain muuttaminen | 3 | ”Kotitalousvaikutusten arviointeja voisi syventää konkretisoimalla myönteisiä ja kielteisiä vaikutuksia kuluttajille arjen tasolla. Esimerkiksi, mitä vaikutuksia luotonsaannin heikentymisestä olisi kuluttajille arjen hankinnoissa?” |
Osakeyhtiölain muuttaminen | 3 | ” Esitysluonnoksessa tulisi kirkastaa esityksen tavoitteita ja esityksellä tavoiteltuja hyötyjä.” |
Yhdistyslain muuttaminen | 2 | ” Esitysluonnoksessa tulisi käsitellä, miten kaikkien yhdistysten kaavamainen luokittelu merkittäväksi rahanpesun ja terrorismin rahoituksen riskiksi voi vaikuttaa erilaisiin yhdistyksiin.” |
Kaupparekisterilaki ja elinkeinotoimintalaki | 3 | ”Muita rekisteritietojen käyttäjiä kuin viranomaiskäyttäjiä kuvataan hyvin vähän esitysluonnoksessa. Näitä käyttäjiä ja niille koituvia hyötyjä tulisi kuvata tarkemmin.” |
Sähköisen viestinnän palveluista annettu laki ym. | 2 | ”Arvioinnissa on myös pyrittävä tunnistamaan riskejä ja odottamattomia vaikutuksia.” |
Luotsauslaki | 2 | ” Esitysluonnoksessa on arvioitu myönteisiä vaikutuksia merenkulun turvallisuuteen, huoltovarmuuteen ja ympäristölle. Esitystä voisi tarkentaa arvioimalla millaiset riskitilanteet vähenisivät.” |
Yritysten saneerauksesta annettu laki | 4 | ” Esitysluonnoksessa tulee kuvata, miten ehdotettujen muutosten toimivuuden seurantaa ja jälkiarviointia on tarkoitus tehdä. Millä tavalla seurataan sitä, vähenevätkö yrityssaneerausmenettelyyn liittyvät väärinkäytökset tai edistävätkö ehdotetut muutokset yritysten hakeutumista yrityssaneeraukseen?” |
Ilmastolain muuttaminen | 2 | ”Esityksessä tulisi antaa jokin arvio vaihteluvälillä, miten merkittäviä kuntien ilmastotoimet voivat olla Suomen ilmastotavoitteiden saavuttamisen kannalta, vaikka arvioiden antamiseen sisältyykin paljon epävarmuuksia.” |
Laki potilasasiavastaavista ja sosiaaliasiavastaavista | 4 | ” Esitysluonnoksessa tulee kuvata, miten esityksen kohderyhmät eli potilaat ja asiakkaat hyötyvät käytännössä ehdotetusta lain muutoksesta.” |
Keskeisiä muutosehdotuksia keskimäärin | 3,6 |